YKSI MIES, KAKSI POMOA
Ajatuksia ennen esitystä
Menemme luokan
kanssa katsomaan 5.10. Seinäjoen kaupunginteatteriin Yksi mies, kaksi pomoa
näytelmää.
Esitys
kertoo Franciksesta (Janne Kataja), joka on nälkäinen ja työtön luuseri, jota onni
potkaisee ja hänellä on kaksi pomoa näiden tietämättä toisistaan. Luvassa on
kaksi palkkaa, mutta samalla mahdoton ruljanssi, kun Francis pyrkii pitämään
toisiaan etsivät pomot erillään. Toinen pomoista on toisen valepukuinen
tyttöystävä ja poliisikin on parivaljakon perässä.
Yksi mies,
kaksi pomoa on Brittiläisen Richard Beanin menestyskomedia vuodelta 2011.
Minulla on korkeat
odotukset näytelmästä. Esityksessä kun on hyvät ammattitaitoiset näyttelijät.
Huumoria ei varmasti puutu tästä näytelmästä. Tykkään käydä teatterissa ja
odotan innolla iltaa.
Esityksen
kesto oli 2h30min tauon kanssa.
Ajatuksia esityksen jälkeen
Esitys oli
todella hyvä. Oli huumoria ja hauskoja kohtauksia. Piti kuunnella tarkasti,
ettei tippunut juonesta. Parasta näytelmässä oli mielenkiintoinen juoni ja
hyvät, osaavat näyttelijät. Huonoa sanottavaa ei oikeastaan edes ole.
Paras hahmo
oli se pappa (en muista nimeä) ja Francis, pappa oli vaan hauska ja Francis
niin hömelö, että kiinnosti katsoa hänen kommelluksiaan. Hauskin kohtaus oli
varmaan se, kun papparaukka tipahti ne portaat alas monesti muiden toimesta.
Musiikki oli
loistavaa. Oli hienoa, kun oli livebändi näytelmässä mukana tuomassa sitä omaa
tunnelmaa. Kaikki näyttelijät ottivat hyvin roolinsa haltuun ja puvustajille ja
lavastajille 10++
Esityksestä
mieleen jäi se niin sanottu ”katsoja”, joka joutui lavalle avustamaan ja sai
lopuksi vedet ja vaahtosammutinjauheet päällensä. Esitys oli kaikin puolin yksi
hauskimmista näytelmistä mitä olen käynyt katsomassa. Teatteriin on aina kiva
mennä! Tykkään. Lisää tällaisia päiviä!
Emilia
Yksi mies kaksi pomoa
Torstaina illalla 5.10 klo 19 pääsimme kouluryhmän kanssa Seinäjoen kaupunginteatteriin katsomaan humoristista Richard Beanin kirjoittamaa brittikomediaa. Näytelmän nimi oli Yksi mies, kaksi pomoa. Alkuperäinen nimi on englanniksi One Man, Two Guvnors.
Pääroolissa oli Janne Kataja, joka esitti Francisiä. Päähenkilö on nälkäinen sekä työtön luuseri. Häntä onni potkaisee, kun kaksi pomoa palkkaa hänet samaan aikaan. Francis yrittää pitää etsivät pomot erossa toisistaan, ettei hänen huijauksensa paljastuisi. Tilanne on, että toinen pomoista on toisen naamioitunut tyttöystävä. Francis huijaa molempia pomoja, jotta saisi rahaa ruuan ostoon. Lisäksi hän saa poliisit peräänsä. Naurua kyllä riittää kaikille.
Lähdin hyvin mielin katsomaan näytelmää ja luulen, että opin jotain uutta. Odotukseni olivat, että näytelmässä olisi jotain järkeä, ettei koko ajan puhuttaisi pelkkiä tyhmyyksiä.
Mielestäni näyttelijöillä oli hyvin suunnitellut, värikkäät puvut, etenkin
naisilla. Puvut sijoittuivat vuoteen 1960. Valotekniikka oli hyvä, mutta suuntaili
mielestäni välillä minuun päin.
Musiikki oli hyvää kuultavaa, mutta ehkä liian kovaa kuului lähikatsojille. Lavastus
oli suunniteltu mahtavasti! Se sopi hyvin siihen, missä hahmot esiintyivät,
esim. ravintola, rappuset.
Parhaita kohtauksia, missä nauroin,
olivat Francisin syöminen koko ajan nälkäänsä, tarjoilijamiehen putoaminen rappusissa,
kun Francis yritti kantaa pomon matka-arkun, muttei pystynyt sitä
nostamaan kaikin voimin, Francisin hauskat kyselyt ja vastaukset katsojilta,
lyöminen turpaan, tulipalo ravintolassa, kun palosammuttimella yritettiin
sammuttaa palo, ja nainen, joka pyydetiin katsomosta, sai vaahtoa niskaansa!
Kävi häntä sääliksi. En varmaan koko ajan nauranut samoille jutuille kuin kaikki muut, kun en aina
ymmärtänyt, mikä siinä oli niin hauskaa. Tauko tuli sopivaan aikaan.
Mielestäni näytelmässä olisi voinut olla vähän tai ei ollenkaan kiroilua! Juoni oli suunniteltu ja toteutettu hyvin. Lippu maksoi opiskelijoille vain 17.50 euroa, koulu maksoi lipun.
Harmi, ettei saanut tuoda
teatterisaliin mukana ruokia ja juomia eikä valokuvata. Ehkä olisin heittänyt
nälkäiselle päähenkilölle vähän syötävää J. Kaikkein tärkein
opetus näytelmässä mielestäni oli, ettei kannata huijata pomoa saadakseen
palkkansa ja näytettiin, millainen on todellinen kova, raskas, tehty työ.
Annan tälle näytelmälle 7 pistettä.
Se yhä pyörii mielessäni.
Elina