TEIT MEISTÄ KAUNIIN -ELOKUVAN ENNAKKONÄYTÖS

Upankatulaisilla oli mahdollisuus päästä kurkistamaan kutsuvieraina Apulanta-yhtyeestä kertovaa elokuvaa Teit meistä kauniin ennakkonäytöksessä, joka esitettiin Seinäjoki Areenassa perjantaina 2.9.2016. Alla on parin opiskelijan ajatuksia ja arvioita ennakkonäytöksestä ja itse elokuvasta.

                      

Teit meistä kauniin -elokuva kertoo Apulanta-yhtyeen alkutaipaleesta ja alkuperäisestä kokoonpanosta.
Elokuvan ennakkonäytös oli perjantaina 2.9. Seinäjoki Areenalla. Elokuvan on ohjannut ja tuottanut Tuukka Temonen.

Pääosia näyttelivät Tatu Sinisalo (Toni Wirtanen), Iiro Panula (Tuukka Temonen), Teppo Manner (Simo ”Sipe” Santapukki), Roope Salminen (Antti Lautala), Mimosa Willamo (Amanda ”Mandy” Gaynor)

Elokuvan alussa Toni ja Antti päättävät perustaa bändin, johon Antin kaveri Sipe liittyy. Tähän asti he ovat olleet tavallisia koulupoikia Heinolasta. Vaihto-oppilas Mandy tulee kuvioihin, kun pojat hakevat bändiinsä basistia, joka tuokin paljon uutta nostetta. Mandyn vaihto-oppilasaika kuitenkin päättyy, ja bändi on taas vailla basistia. Tässä vaiheessa kuvioihin astuu Tuukka, joka ryhtyy basistiksi. Bändi kuitenkin hajoaa, koska Antti haluaa erota ja bändin sisällä tulee muutakin riitaa.

Näiden tapahtumien jälkeen Toni ja Tuukka tapaavat ja rupeavat riitelemään, sillä Tuukka ei ole tullut pyydettyyn tapaamiseen. Toni ei kuitenkaan tiedä, että Tuukan isä on sairastunut syöpään. Tuukan ensimmäiset sanat ovat ”Hei mitä kuuluu, sä et tiedä miltä musta tuntuu”. Juuri näistä sanoista on saanut Apulannan biisi ”Mitä kuuluu” (1995) nimensä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Itse pidin elokuvasta tosi paljon. Elokuva oli mielenkiintoinen, siinä oli paljon asioita, joita en itsekään ollut koskaan edes tiennyt enkä osannut ajatella. Elokuva oli todella aidontuntuinen, tapahtumiin pystyi samaistumaan hyvin.
Areena ei kuitenkaan ollut paras paikka elokuvan ensinäytökseen, mutta menisin silti uudelleen. Paikalla oli kuitenkin myös itse Apulanta nykyisenä sekä alkuperäisenä kokoonpanona, tällaista mahdollisuutta ei voi saada ihan normaalisti elokuvissa.

Elokuvan jälkeen kuultiin neljä kappaletta Apulannan biisejä, kaksi biisiä vetivät näyttelijät ja kaksi itse Apulanta.
Hyvät näyttelijät olivat elokuvantekijät valinneet, samaa näköä oli paljon!

Temosen sanoin: "Pidit elokuvasta tai et, jaa sitä!" J #tmkelokuva

Teksti: Sanni 6W15KOH

Lisää elokuvasta voi käydä lukemassa toisesta blogista, joka löytyy osoitteesta:

http://www.stoori.fi/ihan-oikea-elama/tuukka-temonenkuka-teki-teista-kauniin/

 

Teit meistä kauniin 

Teit meistä kauniin -elokuvan ennakkonäytös esitettiin Seinäjoki Areenassa perjantaina 2.9.2016 .

Elokuva kertoi siitä, kun syntyi Apulanta-yhtye. Aluksi ne olivat tavallisia koulupoikia, vuonna 1991 Toni ja Antti perustivat bändin. Myöhemmin rumpaliksi värvättiin Sipe.

Näyttelijät: Tatu Sinisalo = Toni Wirtanen, Iiro Panula = Tuukka Temonen, Teppo Manner = Sipe Santapukki, Roope Salminen = Antti Lautala, Mimosa Willamo = Amanda Gaynor, Laura Malmivaara = Sirkka Santapukki, Lorenz Backman = Risto Santapukki, Tommi Taurula = Matti Temonen, Lotta Backlund = Tytti Temonen, Hanna Vähäpassi = Elli, Pyry Nikkilä =Pete, Dan Tolppanen = Rätti, Harri Moisio = rehtori ja Inka Kallen = sijaisopettaja Marjatta.

Elokuvan päähenkilöiksi oli valittu hyviä näyttelijöitä. Parhaita näyttelijöitä olivat Tatu Sinisalo, Iiro Panula, Teppo Manner ja Roope Salminen. Muut näyttelijät olivat myös taitavia, mutta ei niin hyviä meidän mielestämme. Apulannan musiikki oli aivan loistavaa!  Elokuvan loppumusiikki oli surullista ja tuli kylmiä väreitä. Muutenkin elokuvan loppukohtaus oli mieleenpainuva.

Vaatetus elokuvassa oli punkhenkeen sopivaa ja sopi hyvin näyttelijöille. Elokuvan lopussa fiilikset olivat mahtavat. Suosittelemme lämpimästi, että menette katsomaan Teit meistä kauniin -elokuvan elokuvateattereihin. 

Elokuvan varsinainen ensi-ilta oli 7.9.2016.

 

 

UNELMIEN TYÖPÄIVÄ

Kolmosvuoden opiskelijat kirjoittivat äidinkielentunnilla tarinoita aiheesta Päivä unelmien työpaikassa. Tässä muutama mainio tarina:

Päivä unelmien työpaikassa

Edellisenä iltana laitoin kännykästäni herätyskelloni soimaan, että heräisin aamulla. Aamulla kun kello soi, heräsin pirteänä ja ajattelin, että tänään olisi ensimmäinen päiväni kehitysvammaisten parissa. Lähdin autolla työpaikalle ja saavuttuani paikan päälle en löytänyt ketään työntekijää, keneltä olisin voinut kysyä, mistä saisin työasusteet ja kaiken mahdollisen.

Työpaikkani on kehitysvammaisten hoivalaitos. Odottelin ja kiertelin paikkoja, kunnes joku huikkasi minulle, että tule tänne, niin tehdään sinulle työsopimus ja haetaan sinulle työvarusteet. Menin pukuhuoneeseen ja vaihdoin työvarusteet ylleni ja minulle esiteltiin ensin paikkoja ennen kuin pääsin aloittamaan ensimmäisen päiväni hienossa paikassa. Paikassa oli kolme yksikköä, missä jokaisessa oli viisi henkilöä eli yhteensä 15 asukasta.

Vihdoin pääsin työn pariin ja tutustuin työkavereihini ja asukkaisiin. Kaikki ensin miettivät, että kuka olen, esittelin itseni ja kyselin kaikkea, mitä työhön kuuluu ja kuinka täällä toimitaan. Ei mennyt kauaa, kunnes ensimmäinen talon asukas tuli juttelemaan kanssani ja tämä kyseinen asukas oli perhetuttuni. Työt alkoivat sujua ja pääsin kunnolla vauhtiin.

Ensimmäinen päiväni oli pitkä ja sujui todella hyvin. Kotia päästyäni olin hieman väsyksissä ja siinä sivussa ennen nukkumaan menoa söin jotain pientä purtavaa ja katselin televisiota. Nukkumaan mentyäni laitoin kelloni herättämään.

Aamulla, kun kello soi, niin tein kaikki aamutoimet ja lähdin töihin hyvillä mielin. Pääsin työpaikalleni ja yksi asukkaista oli minua vastassa ja oli heti halailemassa minua. Menin vaihtamaan työvaatteet ja aloitin työni sillä, että sain heti syöttää yhden asukkaan. Syöttäminen oli aluksi hieman vaikeaa, mutta kyllä se alkoi sujua loppua kohden.  Päivällä menin muutaman asukkaan kanssa ulkoilemaan ja juttelemaan kaikesta. Sain kuulla yhdeltä, että kaikki tykkäsivät minusta paljon.

Teen aamu- ja iltavuoroja. Mieluisat vuoroni ovat illat, koska aamulla saa aikaa heräillä ja tehdä vähän kaikkea, mitä en joka aamu ehdi tehdä. Työvuoroni alkoi illassa joka kerta aina klo 11 ja pääsin kelo 21. Loppupäivä iltaa kohden meni aina todella nopeaa, vaikka aluksi se tuntui menevän todella hitaasti. Pääsin työrutiineihin kiinni ja aloin vain tykkäämään työstäni enemmän, koska työkaverini olivat ystävällisiä ja asukkaat olivat ihania.

Kaikki työni paikassa oli mieluisia, ei ollut sellaisia, päiviä etten olisi tykännyt yhtään mistään. Kaikki sujui aina todella hyvin, koska minusta tykättiin ja minä tykkäsin paikasta ja kaikista.

 

 

Päivä unelmien työpaikassa

Minun unelmieni työpaikka olisi sellainen, missä saisin auttaa erilaisia ihmisiä. Haluaisin lähteä ulkomaille sellaiseen paikkaan, missä ihmiset kärsivät nälästä, janosta ja lapsia jätetään kaduille.

Haluaisin työskennellä esimerkiksi yhdessä maassa lastenkodissa ja hoitaa siellä lapsia, mutta voisin myös olla töissä Suomessa lastenkodissa tai vanhusten kanssa.

Tykkäisin siitä, että ihmiset saavat ilon pienistä asioista. Voisin antaa heille sen ilon. Työkavereina minulla olisi sellaisia ihmisiä, jotka ovat minulle ystävällisiä ja mukavia ja arvostaisivat samoja asioita kuin minä.

Työtehtäviini kuuluisi saapua aamulla työpaikalle, tervehtiä kaikkia asiakkaita ja alkaa auttamaan heitä päivittäisissä asioissa mitä he tarvitsevat ja myös keskustella heidän kanssaan.

Itse asuisin aika lähellä työpaikkaa. Parasta työpäivässä on lasten kommentit ja ilo/onnellisuus.

 

 

Päivä unelmien työpaikassa

Unelmieni työpaikka on koiratarha. Töissä on paljon tekemistä ja aika kuluu nopeasti. Työkaverit ovat kivoja ja avuliaita. Meitä on tarhalla töissä noin viisi henkilöä. Koiria tarhassa on noin 22, kaikki ovat siperianhuskyja.

Työ koiratarhalla on siivousta, ruokkimista, koirien harjaamista, lenkittämistä ja vetoharjoittamista. On kaunis ilma pihalla ja tulee tehtyä koirien kanssa kaikenlaista ulkona. Parasta päivässä on se, kun saa riehua koirien kanssa.

 

OPISKELIJAN PÄIVÄKIRJAMERKINTÖJÄ

Eräs Upankadun opiskelija on innokas kirjoittaja myös vapaa-ajalla. Tässä päiväkirjanomaisia välähdyksiä opiskelijan parista päivästä:

Vauhdikas päivä

 

Tänään oli kuuden tunnin koulupäivä. Kaksi ensimmäistä tuntia oli kulttuurin tuntemusta, kaksi seuraava tuntia oli matematiikkaa ja kaksi viimeistä tuntia oli äidinkieltä. Koulun jälkeen kävin nopeasti kotona ja sitten lähdin kampaajalle. Hiuksia tasoitettiin ja niistä tuli paljon vahvemmat.  Sen jälkeen menin Suomalaiseen kirjakauppaan tilaamaan itselleni ja isälleni espanjan cd-levyt.

 

Myöhemmin kävin veljeni kanssa syömässä Istanbulissa. Minä tilasin kanasalaatin ja se on suosikkini, kun käyn ulkona syömässä. Ulkona on mukava käydä syömässä aina välillä.

Illemmalla tein matematiikan ja englannin läksyt. Pyöräilin myös jonkin verran. Kävin vielä illalla yhdeksän jälkeen kaupassa. Ostin viiliä, banaania, mangopilttiä ja juotavaa jogurttia ja purkkaa. Päivä on ollut vauhdikas ja niitä on aina joskus itse kullakin.

 

Ruuan laitto kotiväelle

 

Menin vanhempieni luo ja kävin lähi kaupassa ostamassa elintarvikkeet ruuan laittoa varten. Löysin melkein kaikki elintarvikkeet nopeasti ja itsenäisesti, mutta parin aineksen löytämiseen pyysin neuvoa. Sitten aloitin ruuan laiton. Pistin naudan paistumaan kypsäksi pannulle stroganoffkastiketta varten. Siinä välissä tein suklaa-banaanismoohtien. Se oli helppoa ja yksinkertainen valmistaa. Laitoin se jääkaappiin, että se pysyisi viileänä. Valmistin patongin ja laitoin perunat kattilaan kiehumaan. Sitten tein kattauksen. Lautaset, lasit, veitset, lusikat ja haarukat ja smoohtielle erilliset lasit. Sitten pyysin isän ja veljen syömään. Äiti ei päässyt, koska ei ollut kotona. Sain paljon kehuja ja myönteistä palautetta kokkailustani.

MAKUMATKALLA KAUHAJOELLA

Upankadun 1. ja 2. vuoden opiskelijat retkeilivät perjantaina 2.9.2016 Kauhajoen Ruokamessuille. Tässä muutaman kakkosvuoden opiskelijan matkamuistelot:

Ruokamessut perjantaina 2.9.2016

Lähdimme perjantaiaamuna yhdeksältä linja-autolla kohti Kauhajoen ruokamessuja. Kiertelimme messualueella yhdessä luokkakaverin kanssa. Ruokamessuilla oli esillä ja myytävänä vaatteita, koruja, keittiövälineitä, hedelmiä, kasviksia ja monenlaista muuta nähtävää. Maistoimme puuroa ja intialaista ruokaa. Minä ostin ison annoksen muikkuja ja tarjosin niitä luokkakaverille. Kävimme katsomassa taikurinnäytöstä ja siellä oli paljon yleisöä. Taikuri teki korttitemppuja. Mielenkiintoisinta olivat erilaiset ruuat ja makuelämykset.

Maistoimme Juustoportin juustoja ja jugurtteja. Korpelan Myllyn mannapuuro maistui erinomaista. Maistoimme myös Asimartin osastolla kevätkääryleitä. Katsoimme Koivukauhan osastolla erilaisia puisia keittiötyövälineitä.

Ruokamessuja vietettiin Kauhajoella 26 kerran. Hämes-Havusen pihapiirissä pääsimme tutustumaan makuihin ja elämyksiin. Teemana oli tänä vuonna Villiä makujen taikaa.

Carita ja Esperance

 

Ruokamessut

Olimme perjantaina 2.9.2016 Kauhajoen Ruokamessuilla koulumme kanssa. Messuilla oli kaikenlaista muutakin ruokakojujen lisäksi, mitä en itse ennen paikalle tuloa tiennyt. Oli kosmetiikasta työkaluihin, hierontalaitteista koruihin ja koristeisiin. Valkoisen Puun kojussa söin raviolia tomaattikastikkeessa ja se oli todella hyvää! Valkoisessa Puussa oli myös paljon erilaisia todella houkuttelevan näköisiä kakkuja ja leivonnaisia, mutta sain pidettyä itseni kurissa enkä ostanut niitä ihania herkkuja, vaikka kovasti tiukkaa teki. J 

Messuilla oli paljon tarjolla erilaisia maistiaisia laidasta laitaan. Maistoin muun muassa tuoretta leipää, salmiakkijuustoa ja inkiväärishottia. Mitään ruokaa itselle ei tällä kertaa kuitenkaan tarttunut mukaan, mutta muutama muu mukava juttu kuitenkin löytyi, joten ei kumminkaan ihan tyhjin käsin tarvinnut lähteä kotiin. Ostin pakurivoiteen, joka on täysin luonnontuote ja sopii monenlaiseen eri juttuun ja ehkäisee mm. vanhenemista. Itse käytän sitä yövoiteena kasvoille ja olen tykännyt siitä kovasti. Toinen kiva juttu mikä tarttui mukaan, oli Isoäiti Agafian Pakurisaippua, joka on myös täysin luonnon oma tuote. Se sisältää 37 eri kasvia, ja sillä voidaan pestä sekä hiukset, että koko vartalo. Tuoksu on myös erittäin miellyttävä ja olen pessyt sillä hiukset, ja se sai koko kuontalon kiiltämään ja tuntumaan todella pehmoisilta.

Reissu oli kaiken kaikkiaan mukava ja mielenkiintoinen, kaikenlaista tuli maisteltua ja kokeiltua. J

 

 

Ruokamessut 2016

 

Ruokamessuja on järjestetty Kauhajoella vuodesta 1980 lähtien. Ruokamessuja jo 26 kerran. Tämän vuoden teemana oli Villiä makujen taikaa. Siellä oli eri kojuja, missä oli maistiaisia ja myytäviä tuotteita, esimerkiksi hunajaa, leipää, patukkoja, hilloja. Siellä myytiin myös keittiötarvikkeita, koruja, hajuvesiä, huulirasvoja, laukkuja, vihanneksia, kalankäsittelytarvikkeita, myös puuroa sai maistella.

Ohjelmalavalla nähtiin kokkeja sekä annettiin hyviä vinkkejä kotikokeille sekä makumatkailijoille. Lapsille siellä oli erilaista tekemistä, kuten Taikuri Luttinen kävi viihdyttämässä lapsia.

Ruokamessuilla pääsin nyt itse käymään toisen kerran. Kojuja oli paljon ja säätkin suosivat.

 

 

RUOKAMESSUT PE 2.9.2016

 

Tulin kouluun klo 7.30 ja olin yhden tunnin koulussa ja lähdimme Kauhajoelle noin klo 9. Matkalla Ruokamessuille kuuntelin musiikkia puhelimella, vitsailin kavereiden kanssa ja katsoin videoita puhelimelta. Olimme Ruokamessuilla kymmenen maissa.

Maistoin siellä erilaisia juustoja ja toffeepalloja. Ruokamessuilla myytiin jäätelöä, lakuja, erilaisia ruokia ja juustoja. Ostin Ruokamessuilla kahvia, limsaa ja ruokaa ja olin tyytyväinen annokseeni. Lähdimme messuilta klo 12.30 ja istuin kaverin vieressä, kun hänellä oli paha mieli, joten lohdutin häntä koko matkan ajan. Perillä olimme 13.30.

Nämä Kauhajoen Ruokamessut olivat järjestyksessään 26:nnet. Retki toi mukavaa vaihtelua koulupäiviin.