torstai 28. toukokuuta 2015

UPANKADUN MASTER CHEF


Leikkimieliset Master Chef -kisat
Upankadun ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli keskiviikkona 27.5.2015 leikkimieliset Master Chef -välipalamestarikisat. Työparien tehtävänä oli suunnitella seuraavista keittiövanuissa olevista raaka-aineista monipuolinen välipalakokonaisuus.

Keittiövaunussa oli:

Ø   Pakastemansikoita ja -mustikoita

Ø  Sitruunaa

Ø  Porkkanaa

Ø  Kermaviiliä

Ø  Saksanpähkinää

+ Sitruunamelissaa

Kaikkia raaka-aineita, jotka keittiövaunussa oli, oli jollain tavalla käytettävä toteutuksessa. Lisäksi sai käyttää tuotteita, joita löytyivät ” kaapeista”. Kisassa valmistettiin ja laitettiin tarjottavat tarjolle neljälle hengelle.

Tarjottavat piti olla kauniisti tarjolle laitettuna ja valmiina klo 12, jolloin niitä arvioitiin. Päätuomarina toimi ammattiohjaaja Minna Niemi ja virallisena valvojana opettaja Sirpa Kallionpää. Aikaa työn suunnitteluun oli yksi tunti, ennen kilpailua tehtiin kirjallinen suunnitelma.

Kisaajat käyttivät luovaa mielikuvitusta, rikkoivat rajoja, kokeilivat jotain uutta. Jokainen ryhmä esitteli tuotoksensa muille ja perusteli, miksi oman ryhmän tuotoksen pitäisi voittaa.

Paras ryhmä palkittiin ja kilpailijat saivat lisäksi kunniakirjan. Voittajiksi selviytyivät Venla Kandelin & Laura Talja.
Master Chef -voittajat Venla ja Laura.

Voitokas annos.







Teksti: Tiia Ketola 6W13KOH
Kuvat: Sirpa Kallionpää
 

HÄÄJUHLAA

Mohen & Henryn häät

Hääpari Mohe ja Henry.
Sunnuntai 24.5.2015 oli Upankadulla juhlapäivä. Kakkosvuoden opiskelijat olivat järjestämässä Upankadun opiskelijan Mohen ja tämän miehen häitä. Tilaisuus oli osa hääkurssia.

Häitä järjestämässä ollut Tiia kertoo, mitä hääjuhla ja -menu piti sisällään.

Me tarjoilimme hääparille ja muulle juhlaväelle alkumaljat ja teimme ruuat noutopöytään. Tarjoilimme aivan aluksi hääväelle alkumaljat. Noutopöydässä oli tarjolla monenlaisia herkkuja


-      Hasselbackan perunoita
-      Lohiruusukkeita
-      Taivaallista salaatinkastiketta
-      Punajuurisalaattia ja juustopatonkia.
 
Kahvin ja teen kanssa tarjosimme valmistamammme valkosuklaa-mangokakun sekä kuorutettuja keksejä.


Herkullinen valkosuklaa-mangokakku.

Noutopöydän kattaus.



















Teksti: Tiia Ketola, 6W13KOH
Kuvat: Sirpa Kallionpää


TAITAJA 2015

Marin matkassa Turussa Taitaja-kilpailuissa 4.-7.5.2015

Upankadun Mari Kohtaniemi toi Sedulle mainetta ja kunniaa Turussa järjestetyissä TaitajaPLUS-kilpailuissa. Tuliaisina oli kaulaan ripustettu pronssimitali. TaitajaPlus-kisassa kisaavat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Maria valmensi kilpailussa Katja Okutan.

Alla on Marin mainio matkakertomus pronssimitalistin päiväkirjamerkinnöistä.

Maanantai 4.5.2015

Aamutunnelmia ennen matkaan lähtöä.
Hei kaikille! Aamulla oli aikainen herätys. Menin hyvissä ajoin Koulukadun toimipisteelle. Linja-auto lähti klo 07.00 kohti Turkua. Matkalla pysähdyimme kerran matkalla, Häijään Nesteellä. Siitä oli 1,5 h matka Turkuun. Matka meni nopeasti Seinäjoelta Turkuun. Matka kesti vajaat viisi tuntia. Matkan aikana kuuntelin musiikkia, otin välillä kuvia puhelimella ja keskustelin muiden kanssa Whatsappissa.

Kun pääsimme perille, olin kilpailupaikalla tutustamassa ja siellä paikan päällä syömässä. Suurin osa päivästä meni matkustamiseen, kilpailupaikkaan tutustumiseen, hotellille tavaroiden viennissä sekä Taitaja2015-avajaisjuhlassa. Avajaisjuhlassa oli erilaisia puheita ja esiintyjiä. Oli kuoroa, tulishow, cheerleading-esitys, jokin bändi oli esiintymässä ja illan pääesiintyjänä oli STIG. Koko ilta oli melkoinen ja suurenmoinen juuri STIG:n takia.
 


Tiistai 5.5.2015
Avajaisjuhlan pääesiintyjä Stig.
Aamu alkoi jo aikaisin. Heräsin klo 6.20 ilman herätystä ja enkä saanut enää unen päästä kiinni. Sitten olin hiljaa ja olin puhelimella, eikä jännittänyt yhtään koko aamuna. Kun olin kilpailemassa ja tuli paljon yleisöä, alkoi jännittää ja olin melkein aivan lukossa, mutta sitten muistin yhden asian, mitä minulle kirjoitettiin whatsappissa: ”Älä stressaa… rentoudu.. rentoudu… rentoudu… Ja tsemppaa itseäsi, niin pärjäät paljon paremmin”.  Se auttoi.
Kilpailupaikalla jaettiin aluksi jokaiselle kilpailijalle ohjeet sekä suullisesti sekä kirjallisesti. Itse kilpailuun kuului muun muassa siivousvaunujen täyttöä, huoneen ylläpitosiivousta, pyykkien ja roskien lajittelua, välineiden puhdistusta, siivousvaunujen puhdistusta ja terveellisen välipalan valmistusta. Lopuksi oli vielä itsearviointi ja tuomarien haastattelu. Kilpailu kesti 45 minuuttia (40 minuuttia kilpailu, 5 minuuttia itsearviointi). Helpointa oli itsearviointi ja terveellisen välipalan valmistus.
Kilpailun jälkeen en ajatellut tai ollut kiinnostunut, mille sijalle pääsisin. Kun tuli tulosten julkaisu ja kun kuulin sijoitukseni, en uskonut sitä aluksi todeksi. Sanoin vain, että ” Minäkö kolmas ja oikeasti…”? Tavoitteenani oli kuitenkin koko ajan ollut tähdätä kolmen kärkeen.
Laitoin luokalle ja monelle muullekin Whatsappissa viestiä, soitin porukoille ja laitoin mummulle viestiä, että sain pronssia. Sitten hetken päästä kerroin asiasta Facebookissa, onnitteluja tuli tiistaista lähes torstaihin asti. Mukana olevat opettajat kertoivat koululle ja koulutuspäällikölle, että sain pronssia ja Koulutuskeskus Sedun mitalitili on avattu. Tieto minun pronssin saannistani levisi kuin kulovalkea, kun huomasin, että olin päässyt Ilkka-lehteen, Ilkan verkkosivuille ja Sedun verkkosivuille.
Toinen kilpailupaikka, HK Areena.
Itse kilpailin viereisessä Messukeskuksessa.
Illalla kävin syömässä hotellin ravintolassa muiden Sedun opiskelijoiden kanssa. Illemmalla kävin hotellilla uimassa. Allasosasto sijaitsi 7. kerroksessa. Allasosastolla oli lähellä allasta baarikin, mutta se oli kiinni. Uimisen jälkeen menin huoneeseen ja katsoin televisiota. Keskustelin pitkään luokkakavereiden ja muutaman muunkin kanssa Facessa ja Whatsapissa.

 


Keskiviikko 6.5.2015

Aamulla sai nukkua pitempään, kun oma kilpailupäivä oli takana. Kävin aamulla aamupalalla, ja oli vähemmän porukkaa aamupalalla tiistaihin verrattuna. Tiistaiaamulla oli kauhea tungos aamupalalla, se toi niin mieleen Keskisen kyläkaupan miljoonaryysiksen kesällä tai jouluna alla. Sain kulkea vapaasti Turussa kaupungilla. Kaupungilla kiertelyn jälkeen palasin hotellille joksikin aikaa. Pian tuli hotellikämppis, ja jossain vaiheessa lähdettiin kohti kilpailupaikkaa HK Areenaa ja Messukeskusta. Myöhemmin kilpailupaikoille tuli oma luokka, koulun opettaja ja ammattiohjaaja. Kaikki olivat niin innoissaan nähdessään minut ja onnitteli, kun sain pronssia. Luokasta yksi ei meinannut uskoa, että olin saanut pronssia, ja oli ihmeissään ja ei ollut kuullut, että tulin kolmanneksi.

Luokkakaverit menivät kaupungille syömään, minä kävin Messukeskuksessa syömässä. Menin ruuan jälkeen heidän luo kaupungille. Kiertelin luokkakavereiden kanssa kaupungilla ja palattiin toisella linja-autolla Messukeskukselle kiertelemään.

Messukeskuksessa sain yhden luokkakaverin mukaan kanssani yhteen kummalliseen autoon. Sen tarkoitus oli havainnollistaa, mitä tapahtuu, kun auto menisi katon kautta ympäri ja miksi pitää olla turvavyö käytössä. Hetken päästä toinen luokkakaveri pyysi minua taas siihen autoon mukaan, kun kukaan muu ei halunnut mennä. Sain onnitteluja Sedun eri opettajilta ja henkilökunnalta, jotka tulivat vastaan kilpailupaikoilla. Luokkakaverit, koulun opettaja ja ammattiohjaaja lähtivät kohti Seinäjokea illemmalla.


Hotellimme Hamburger Börs.
Kun pääsin hotellille, kävin Sedun kilpailijoiden, valmentajien ja muun Sedun Turun reissu -henkilöstön kanssa pikaisessa keskustelupalaverissa. Kävin hotellin ravintolassa syömässä. Menin huoneeseen, laitoin puhelimen lataukseen, pakkasin suurimmaksi osaksi laukut ja kävin suihkussa.  Illemmalla kävin kaikille kilpailijoille tarkoitetulle kaveri-illassa, mutta siellä ei oikein ollut erikoista toimintaa, joten lähdin sieltä pois. Kun pääsin hotellille, jatkoin laukkujen pakkausta.


Illalla oli vaikea saada unen päästä kiinni. Koko päivän oli tullut onnitteluja. Juttelin Whatsappissa ja Facebookissa, kun ei saanut unesta kiinni. Nukuttua sain vasta puolen yön jälkeen, yöunet jäivät lyhyiksi.

 

 
Torstai 7.5.2015

Turun linna.
Viimeinen päivä alkoi Turussa aikaisella herätyksellä. Ohjelmassa oli laukkujen pakkaus, käynti aamupalalla, laukkujen haku huoneesta, hotellin huoneen avainkortin palautus, linja-autoon lähtö, kohti Messukeskusta ja HK Areenaa.  Kiertelin pitkin HK Areenaa ja Messukeskusta. Kävin Turun linnassa aamupäivällä. Se oli ensimmäinen kerta, kun kävin Turun linnassa. Mahtava paikka kyllä oli. Sain kierrellä kahden päivän aikana aika paljon.

Kun oli palannut Turun linnasta ja kaupungilta takasin Messukeskukselle ja HK Areenalle, menin Sedun kilpailijoiden yhteiskuvaan. Sen jälkeen menin HK Areenalle lataamaan akkua puhelimeen ja matkalaturiin. Sitten menin muutaman kilpailijan ja parin opettajan kanssa syömään Messukeskukseen.

Päätösjuhlan jälkeen lähdimme melkein heti ajamaan linja-autolla kohti Seinäjokea. Tunnin ajan kuunneltiin muutaman kilpailijan lauleskelua, kun he rupesivat jotakin pilalauluja veisaamaan. Hymyilin ja nauroin hiljakseni niille, jotka siellä linja-auton perällä lauloivat. Käytiin syömässä/kahvitauolla Häijään Nesteellä.

Matkan aikana kuunneltiin jääkiekkoa, mutta en saanut selvää. Sain selville koko matkan aikana tuloksia Whatsappissa luokkakavereilta, poikaystävältä ja Facebookissa kaverilta. Matka oli lähes koko matkan hiljainen. Suurin osa nukkui, mutta itse olin hereillä ja keskustelin muille puhelimen kautta.  Olin muiden kilpailijoiden ja opettajien kanssa Seinäjoella puolenyön aikoihin. Matka oli arvokas, kokemuksellinen, mahtava ja ansionsa mukainen.

Jos kysytään, että kannattaako mennä Turkuun tai kävisitkö Turussa toisten, niin vastaisin: ”Kyllä kannattaa käydä, Turku on kaunis ja monikulttuurillinen kaupunki. Ja kyllä siellä aion käydä, kunhan on aikaa käydä Turussa uusiksi”. Kun pääsin asuntolaan Seinäjoella, kävin suihkussa, ja sen jälkeen olin puhelimella ja menin nukkumaan.

Matka oli pitkä ja hauska. Hotellissa samassa huoneessa oli mukavat tytöt kämppiksinä. Toinen tytöistä oli hiljainen, ja toinen tytöistä oli puhelias ja ystävällinen.

Teksti ja kuvat: Mari Kohtaniemi, toisen vuoden kodinhuoltajaopiskelija